Tänään tutustutaan simulaatioteoriaan — ajatukseen, jonka mukaan todellisuutemme saattaa olla jonkinlainen äärimmäisen kehittynyt simulaatio. Teoria on noussut viime vuosina tieteellisen, filosofisen ja populaarikulttuurisen keskustelun ytimeen.Vieraana on Sissi Enestam, joka on julkaissut aiheesta tuoreen kirjan "Simulaatioteoria: Mitä jos todellisuus ei ole sitä mitä luulemme?" Kirja käsittelee simulaatioteoriaa selkeästi, objektiivisesti ja tieteellisesti — ilman uskomusten esittelyä faktoina tai teorian yksioikoista julistamista.Tämä jakso sopii kuulijalle, joka haluaa pohtia todellisuuden perustaa avoimesti mutta kriittisestiSissi Enestam: Simulaatioteoriahttps://www.suomalainen.com/products/simulaatioteoria?srsltid=AfmBOoqJ6X3rV3LjVmboaxrfCbsN0psIBXD4Lhz8VhYdbYyFXKrtkwXE

Ristiretket tunnetaan sotaisina valloitusretkinä, mutta niiden juuret ovat paljon syvemmällä kristillisessä hengellisyydessä ja keskiajan pyhiinvaelluskulttuurissa.Tässä jaksossa pureudumme siihen, miten pyhiinvaellus, uskonnollinen pelastuskäsitys ja keskiajan uskonelämä muovasivat ristiretkien syntyä ja henkeä.Mitä “risti ottaminen” todella tarkoitti?Mihin ihmiset uskoivat lähtiessään matkalle, jolta moni ei koskaan palannut?Ja miten pyhiinvaeltajien perinne muuttui laajaksi sotilaalliseksi liikkeeksi, joka muokkasi koko Euroopan ja Lähi-idän tulevaisuutta?Vieraana on keskiajan historian professori Sini Kangas, jonka tutkimus avaa ristiretkien uskonnolliset merkitykset tavalla, joka harvoin kuuluu populaarikeskustelussa.Sini Kangas: Ristiretkien historia:https://kirjat.finlit.fi/sivu/tuote/ristiretkien-historia/5338498

Pompeiji on yksi historian pysäyttävimmistä aikakapseleista – kaupunki, joka jäi hetkessä paikoilleen, kun Vesuvius purkautui vuonna 79 ja peitti kaiken alleen. Tässä jaksossa tiivistämme vuosisatoja kiehtoneen tarinan: millainen oli Pompeiji ennen tuhoa, ja miten purkaus eteni.

Tämä on Pompeijin tarina – tiivistetysti.